Suunnitteilla keväälle 2025

Tietoa Tenosta

Kun urosvaihtoehdot menivät monta kertaa uusiksi ja Leijan ensimmäinen astutusyritys syksyllä 2024 eri uroksen kanssa epäonnistui, käänsin katseeni uudestaan ihan siihen ensimmäiseen vaihtoehtoon, jota olin jo vuotta paria aikaisemmin ajatellut. Mitä enemmän uroksesta kuulin ja kun näin sen treenaamassa ja lenkillä, sitä vakuuttuneemmaksi tulin, että tämä uros on oivallinen valinta. Kyseessä on myös täällä Oulussa asuva 6,5-vuotias Teno, FI KTV-HTM FI KTV-FS KT-VSM-24 SE KTVA-FS SE KTVA-HTM Kairankutsun Korpimetsä. 

Tenon omistaja kertoo siitä näin: "Teno on innokas tekemään ja nopea oppimaan. Se ei ole kovin iso urokseksi, agilityssa meni aikanaan mittauksessa kiertoon, vaikka mielestäni on kuitenkin selkeästi iso maksi. Teno yleistää asioita helposti ja on ollut sen puolesta helppo kouluttaa. Miinuspuolena siinä on suuri kiihkeys, jota hermorakenne ei ihan täysin pidä kasassa ja tämä ilmenee helposti piippaamisena kiihdyttävissä tilanteissa. Teno asuu uroslaumassa lapsiperheessä ja on ollut aina erittäin helppo perhekoira. Se rakastaa ihmisiä ja tulee toimeen muiden koirien kanssa. Ei hirveästi innostu välttämättä muiden kanssa leikkimään, mutta pystyy helposti olemaan vieraiden urostenkin kanssa irti lenkillä tai samoissa majoituksissa, jos toiset urokset eivät tunge sen luokse hääsäämään. Ei kuitenkaan ole sillä tavalla koirasosiaalinen, että olisi itse halukas tunkemaan muiden luokse. Tenon kanssa ollaan harrastettu monenlaista. Aiemmin harrastimme agilityakin sivulajina, mutta koiratanssi on ollut meille aina se ykkönen. Teno on ohjaajapehmeä ja nöyrä, aina innokas tekemään. Hyvin vahvasti minun koira. Ei ole ikinä reagoinut ilotulituksiin, ukkosiin tai muihin koviin ääniin. On helppo reissuissa, vei sitä mihin tahansa. Teno onkin matkustanut monenlaisissa kulkuneuvoissa ja majoittunut lukuisissa erilaisissa majoituksissa vuosien varrella." 

Kun kävin katsomassa Tenon koiratanssitreenejä, teki se intensiivisesti ja rennosti töitä ja oli herkkä ohjaajan käskyille eli kuunteli ja totteli. Muutaman kerran tuli piippaus, jos kentällä vain hengailtiin ja sille oli epäselvää, vieläkö treenataan vaiko ei. Se meni toisinaan oma-aloitteisesti kevythäkkiinsä makoilemaan ja Teno pystyykin olemaan häkissä ovi auki ihan hiljaa ja paikoillaan, vaikka muut treenaisivat kentällä. Tenon omistaja kertoi, että uros on sopivan ohjaajapehmeä: sen kanssa ei tarvitse neuvotella asioista, mutta herkkä se ei ole. Tämä tasapainottanee Leijaa hyvin, joka on kuitenkin kohtalaisen ohjaajakova ja toteaa palautteeseen lähinnä, että what ever. Nykyisin Teno harrastaa koiratanssia ja rallytokoa, ja koiratanssissa Tenon saavutukset puhuvat puolestaan: se on neloisvalio, Suomessa ja Ruotsissa valioitunut sekä freestylessa että heelwork to musicissa. Teno on myös vuoden 2024 Freestylen Suomen Mestari. Lisäksi Teno on edustanut ja edustaa koiratanssissa muun muassa PM-kisoissa. Uros on siis tuttu näky isoilla areenoilla ja tällä tasolla pärjääminen kertoo myös koiran ominaisuuksista ja luonteesta. Teno on viime vuoteen saakka kilpaillut myös agilityssä, mutta omistaja jätti lajin ajanpuutteen vuoksi. Videoiden perusteella Teno on erittäin nopea, hyvä käyttämään kroppaansa ja hyppäämään, mutta se ei ole yllätys Tenon suvun tietäen. 

Odotan Tenon ja Leijan pentueeseen monia harrastuskoiralta toivottuja ominaisuuksia: suurta työmoottoria, kohtalaista ohjaajapehmeyttä, innokkuutta, työskentelykestävyyttä, hyvää koulutettavuutta ja tasapainoista luonnetta. Leija on kohtalaisen ohjaajakova, mutta Teno taas siinä suhteessa pehmeämpi. Molemmat ovat harrastuksissa erittäin työskentelyintoisia ja aktiivisia, mutta kotikoirina helppoja ja rauhallisia. Uskon Leijan ja Tenon pennuissa olevan paljon potentiaalia eri koiraharrastuslajeihin. En odottaisi yhdistelmästä kovin isoja yksilöitä. Sekä Leija että Teno kantavat pitkäkarvageeniä sekä ruskeaa väriä.

Tenon suvusta ja terveydestä

Alun perin kiinnostuin Tenosta sen sukutaulun vuoksi. Siellä on paljon tiedettyjä ja tuttuja koiria, joita on laajasti tutkittu ja jotka ovat harrastuspuolella kykynsä näyttäneitä. Tenon emä Caira on agilityn tuplavalio. Sen pentueesta neljällä koiralla kuudesta on jälkeläisiä. Cairan sisaruksia on kisannut agilityssä, tokossa, pk-puolella ja paimennuksessa. Cairan Ruotsista tuodulla isällä Vallhunden Tomilla on seitsemän pentuetta, joista mainittakoon, että yksi uros on lopetettu epilepsian takia. Cairan emä Fly on kaksi pentuetta tehnyt brittituonti. Yhdellä Cairan veljen pennuista on ocd ja siinä pentueessa on myös heikkoa lonkkaa. Tenon isä Hile on maineikkaan Rising Sun Dark Raiderin poika, joten tämä yhdistelmä olisi pienoinen linjaus Raideriin, sillä uros on myös Leijan sukutaulussa. Siinä missä Raider on Tenon isänisä, on Raider kuitenkin vasta Leijan emänemänisänisä ja yhdistelmän sukusiitosprosentti kahdeksassa sukupolvessa on 0,89. Hile on kilpaillut agilityssä, tokossa ja pk-jäljellä. Hileen emä Taito oli agilityssä kisannut brittituonti, jonka sukutaulussa on Killiebrae-paimenia. Nartulla diagnosoitiin seitsemänvuotiaana hypokalsemia, mutta se kuitenkin eli sen jälkeen vielä kuusi vuotta. Hileen kuudesta sisaruksesta neljä on terveystutkittu. Yhdellä veljellä on spondyloosi SP1 ja toisella veljellä sydänsairausdiagnoosi kammioväliseinän reikä (VSC). Tästä Taiton ja Raiderin pentueesta kahta koiraa on käytetty jatkojalostukseen. Hileen sisaruksia on kilpaillut agilityssä, rallytokossa ja tokossa.

Käytetyistä linjoista huolimatta Tenon omassa pentueessa vain yhtä toista koiraa Tenon lisäksi on käytetty jalostukseen, eikä Tenon vanhemmillakaan ole muita pentueita. Tenon täyssiskolla on oireeton ocd molemmissa olkanivelissä. Nartun olat oli nuorena kuvattu ennen kuin olkakuvat lausuttiin Kennelliitossa ja tällöin ei kuvannut eläinlääkäri ollut nähnyt tai osannut katsoa muutosta kuvissa. Nuo samaiset kuvat lähetettiin myöhemmin incociin ja silloin tulikin lausunto ocd:sta. Tosiaan tuo diagnoosi ei ole koskaan ulospäin näkynyt ja narttu on harrastanut aktiivisesti agilityä jne. Tästä Tenon siskon ocd:sta johtuen käänsin alun perin katseeni toisiin urosvaihtoehtoihin, sillä olen pyrkinyt välttämään sellaisia koiria, joiden sisaruksissa on ocd:ta. Sopivia urosehdokkaita ei kuitenkaan liiemmin ole ja on valtavasti huomioon otettavia seikkoja, joten olin tässä tapauksessa valmis joustamaan asiassa. Tenon muut sisarukset ovat menneet agilitykoteihin ja olleet tietojemme mukaan terveitä. Tenolla itsellään on puolitoistavuotias bc-pentue, joka on tiettävästi ollut terve. Kuudesta pennusta kaksi on luustokuvattu. 

Teno on ollut fyysisesti kestävä ja terve koira; sillä on vain kerran kynsi katkennut eikä sekään ollut agilityssä. Kolmevuotiaana Tenon selästä löytyi patti, joka leikattiin. Patologin mukaan kyseessä oli jonkinasteinen pyörösoluperäinen tulehdusmuutos. Eläinlääkärin mukaan tämän ei pitäisi uusia eikä vaikuttaa Tenon tai lähisukulaisten jalostuskäyttöön. Teno on melko pieni uros, noin 51-senttinen, mikä on etenkin tässä tapauksessa hyvä, koska Leijan edellinen astutusyritys huomattavasti isomman uroksen kanssa epäonnistui, missä koko saattoi olla selittävä tekijä. Teno on noin viisi senttiä Leijaa korkeampi ja niiden rungot ovat melko saman pituiset. Iloinen yllätys oli myös Tenon vahva, hyvä etuosa, koska Leija on rinnasta melko kevyt. Teno on rakenteeltaan varsin tasapainoinen, ei raskas eikä kevyt, ja se on urokseksi kokonsa takia hyvin ketterä.

Leijan suvusta ja terveydestä

Leija taasen on puolalaista kasvatustyötä; isän puolelta brittiläisten paimenten ja emän puolelta lähinnä keski- ja itä-eurooppalaisten koirien verta. Leijan isä Look on aikoinaan Irlannista Ruotsiin viety paimenlinjainen uros, jonka kanssa on harrastettu paimennusta ja tokoa. Look on saavuttanut Ruotsin Tottelevaisuusvalion arvon. Lookilla on omien tietojeni sekä tietokantojen mukaan Leijan pentueen lisäksi vain yksi toinen pentue TheLook-kenneliin ja Look on ollutkin ko. kennelin jonkinlainen yhteistyö- tai sijoitusuros. Thelook-kennelistä on tullut Suomeenkin useita harrastuskoiria. Tuosta Lookin Ruotsin pentueesta mainittakoon kaksi E-lonkkaista pentua. Muutenhan Lookin suku on etenkin Suomessa tuntematonta: taustalla on työkäytössä olleita koiria, mutta yksi syy Leijan tuonnille olikin isän suvun kautta tulevat vieraat geenit.

Leijan emän puolella taas on useita tuttuja eurooppalaisia harrastuskoiria, joista tunnetuimmat ovat varmasti Rising Sun Dark Raider ja Eiri Greme Rey. Näillä uroksilla on paljon jälkeläisiä Euroopassa ja ne ovat periyttäneet hienoa liikettä ja hyvää terveyttä. Leija on oikeastaan sekoitus brittiläisiä, puolalaisia, tanskalaisia, sveitsiläisiä, italialaisia ja amerikkalaisia sukuja. Leijan emän puolen sukua on terveystutkittu aktiivisesti ja tulokset ovat hyviä. Leijan emän Sugin sisarusparvesta on mennyt koiria eri puolille Eurooppaa ja yksi veljistä on muun muassa edustanut Liettuan tokomaajoukkueessa. Leijan emä ja emänemä ovat omistajansa eli Leijan kasvattajan kanssa tehneet agilityä ja videoiden perusteella myös ne ovat elastisia ja kivasti liikkuvia koiria sekä luonteeltaan vahvoja ja miellyttäviä. Lisäksi olen katsellut aksavideoita muista sukulaiskoirista ja pitänyt näkemästäni.

Sugin isä Jim on Hollannista Suomeen tuotu uros, jolla on Suomessa kaksi tiettävästi tervettä ja harrastuksissa kunnostautunutta pentuetta ja olihan uros itsekin aktiivinen ja muun muassa agilityssä tuplavalioitunut. Leijalla itsellään on sisko ja veli - toinen veljistä kuoli ihan muutaman viikon ikäisenä pentuja kurittaneeseen ripuliin. Leijan sisko on Misty Highlandin omistuksessa, täysin terveeksi luustokuvattu narttu, jolla on kaksi pentuetta. Leijan veli on mennyt Tanskaan, mutta muuta en ole siitä kuullut. Sugilla on toinenkin pentue, josta yksi narttu itse asiassa on tullut Suomeen agilitykoiraksi ja niinikään luustokuvattu terveeksi. Sugin yhdellä puolisisaruksella (sama emä) on ocd, mutta muista terveysongelmista ei löydy mainintoja tietokannoista tai muualta internetin syövereistä, mikä ei tokikaan tarkoita, etteikö niitä voisi olla.

Misty Highland-koiria on jonkin verran mennyt Suomeen ja moniin muihin Euroopan maihin, ja yleisesti terveysasiat vaikuttavat olevan hyvällä mallilla. Tuontikoirien ja ulkomaalaistaustaisten koirien jalostuskäytössä omat haasteensa tuokin juuri tiedon puute, sillä kaikista yhdistelmistä ja koirista ei vain löydy tietoa eikä monissa Euroopan maissa olla terveyden suhteen yhtä avoimia kuin Suomessa, vaikka itse pyrin tutkimaan eri maiden ja Euroopan yhteisiä terveystietokantoja aktiivisesti. Siksi on mielestäni hyvä jokaisen bc-pentueen kohdalla varautua kaikkeen mahdolliseen aina epilepsiasta ja ocd:sta spondyloosiin ja autoimmuunisairauksiin. Täysin tervettä linjaa ei taatusti ole olemassa, minkä lisäksi on muistettava luontoäidin rooli.

Tenon SM-kultaan johtanut koiratanssin freestyle-esitys

Tenon 2-luokan agilitykisarata

Leijan 3-luokan hyppyrata, 10 vp

Leijan 1-luokan agilitykisarata, 0-tulos ja LUVA

Mikäli olet kiinnostunut Leijan ja Tenon pentueesta, kerron mielelläni lisää! Videoita ja lisätietoja molemmista koirista löytyy muun muassa instagramista tileiltä flaming_finn_bordercollie ja tehoporo. Voin myös pyydettäessä lähettää videoita.

Yhdistelmä Koiranetissä:

Yhdistelmä Anadunessa:

Tenon 4. sukupolven kuvallinen sukutaulu, bordercollie.ru:

Leijan 4. sukupolven kuvallinen sukutaulu, bordercollie.ru:

Leijan 5. sukupolven sukutaulu Anadunessa: