A-pentue

Vanhemmista

Leija astutetaan kesällä 2024 brittituonti Maxilla, joka on upeasti liikkuva, luonteeltaan avoin, hyvähermoinen ja vahvasti omilla jaloillaan seisova aktiivisesti agilityä harrastava uros. Ihastuin Maxin vauhtiin ja elastisuuteen agilityssä, sillä 57-senttiseksi urokseksi Max liikkuu varsin sutjakasti. Maxin tavatessani vaikutuksen teki myös pojan erittäin avoin ja ystävällinen luonne, tasapainoinen ja hillitty olemus sekä sopusuhtainen rakenne.

Uskon Maxin ja Leijan täydentävän toisiaan sekä luonteen että koon puolesta, mutta monin tavoin ne ovat myös hyvin samanlaisia. Ne ovat arjessa äärimmäisen mukavia ja molemmilla on hyvä on/off-kytkin, niillä on erinomainen koulutettavuus ja toistonkestävyys, suuri työmoottori, taistelutahtoa sekä sopivasti ohjaajapehmeyttä niin että niiden toimintaa voi huoletta korjata eikä kumpikaan siitä esimerkiksi paineistu tai ala työskennellä eri tavalla. Max ja Leija ovat hyväntuulisia, mielellään ihmisen kanssa työskenteleviä koiria, joilta ei vääntö lopu kesken ja jotka antavat treenatessa kaikkensa kyeten kuitenkin kotona käpertymään sohvan nurkkaan - ja vielä mieluusti. Molemmat ovat luonteeltaan vahvoja eivätkä alistu muille koirille, mutta siinä missä Leijalla on hieman terävyyttä eikä se ole kovin koirasosiaalinen, on Max kaikkien koirien kanssa toimeentuleva ja lunki, ja minulle olikin tärkeää löytää uros, joka on koirasosiaalinen eikä omaa terävyyttä. Maxin silmänkäytön osalta on pitänyt tehdä jonkin verran töitä ja sillä on ollut taipumus lähteä liikkeen mukaan, mutta maaninen tai kohteisiin jumiutuva se ei ole ollut.

Harrastuskoirina molemmat ovat kiihkeitä, mutta kuitenkin järkeviä, koulutettavissa ja kuulolla olevia. Ne ottavat palautetta vastaan, eivät kaahota reikäpäisinä menemään ja ovat hyvin ohjattavissa ja hallittavissa, vaikka todella nopeita koiria ovatkin. Max ja Leija käyttävät kroppaansa ja hyppäävät hienosti, ovat ketteriä ja kestäviä ja niillä on luonnostaan erinomainen hyppytekniiikka. Yhteistä niille on, että molemmat olivat agilityn alkutaipaleella harkitsevampia, joten vauhti on kasvanut varmuuden myötä ja sekin kertoo niiden järkevyydestä agilityn suhteen. 

Suvusta ja terveydestä

Max on Leijan tapaan 4,5-vuotias blue tricolour paimensukuinen Skotlannin tuonti, Trust Your Heart-kennelin kasvatustyötä. Sen isä ja isänisä ovat erittäin pidettyjä ja ihailtuja brittisukuisia paimenkoiria, jotka ovat jättäneet upeasti liikkuvia agilitykoiria, erityisesti isoisä Tanhill Glen. Maxin isä Sprout asuu Ruotsissa ja sillä on ollut useampi pentue niin paimen- kuin harrastuspuolellekin. Tiettävästi ainakin yhdellä Sproutin Ruotsiin rekisteröidyllä pennulla on ocd ja Sproutin velipuoli on jättänyt jossain määrin huonoa lonkkaa. Maxin emä on Saksan tuonti ja emänemän puoli saksalaisia ja brittiläisiä koiria, josta neljän sukupolven päästä löytyy myös Leijan sukutaulussa viidennessä polvessa vaikuttava Astra Mars. Maxin emän isän takaa taas löytyy norjalaista ja brittiläistä paimenta, brittilinjaa tosin. Emälinjan lähin tiedossa oleva ocd-tapaus on Maxin emän sisarpuolella.

Maxin sisaruskatras on ollut terve ja monet niistä ovat kunnostautuneet agilityssä. Olen nähnyt niistä videoita ja niille on Maxin tapaan tyypillistä elastinen liikkumistyyli. Maxilla on yksi vuoden ikäinen pentue Suomessa, josta 5/6 on tutkittu terveeksi - yhtä siis ei ole vielä luustokuvattu. Yhdellä uroksella on toisesta olasta tulkinnanvarainen tulos, joka näkyi röntgenkuvassa pienenä tummana alueena, mutta ei ole koskaan koiraa haitannut tai mitenkään muutenkaan näkynyt. Muuten pennut ovat olleet terveitä ja kivoja nuoria bordercollien alkuja, jotka ovat harrastusuransa alkutaipaleella.

Leija taasen on puolalaista kasvatustyötä; isän puolelta brittiläisten paimenten ja emän puolelta lähinnä keski- ja itä-eurooppalaisten koirien verta. Leijan isä Look on aikoinaan Irlannista Ruotsiin viety pitkäkarvainen red tricolour paimenlinjainen uros, jonka kanssa on harrastettu paimennusta ja tokoa. Look on saavuttanut Ruotsin Tottelevaisuusvalion arvon. Lookilla on omien tietojeni sekä tietokantojen mukaan Leijan pentueen lisäksi vain yksi toinen pentue TheLook-kenneliin ja Look on ollutkin ko. kennelin jonkinlainen yhteistyö- tai sijoitusuros. Thelook-kennelistä on tullut Suomeenkin useita harrastuskoiria. Tuosta Lookin Ruotsin pentueesta mainittakoon kaksi E-lonkkaista pentua. Muutenhan Lookin suku on etenkin Suomessa tuntematonta: taustalla on työkäytössä olleita koiria, mutta yksi syy Leijan tuonnille olikin isän suvun kautta tulevat vieraat geenit.

Leijan emän puolella taas on useita tuttuja eurooppalaisia harrastuskoiria, joista tunnetuimmat ovat varmasti Rising Sun Dark Raider ja Eiri Greme Rey. Näillä uroksilla on paljon jälkeläisiä Euroopassa ja ne ovat periyttäneet hienoa liikettä ja hyvää terveyttä. Leija on oikeastaan sekoitus brittiläisiä, puolalaisia, tanskalaisia, sveitsiläisiä, italialaisia ja amerikkalaisia linjoja. Leijan emän puolen sukua on terveystutkittu aktiivisesti ja tulokset ovat hyviä. Leijan emän Sugin sisarusparvesta on mennyt koiria eri puolille Eurooppaa ja yksi veljistä on muun muassa edustanut Liettuan tokomaajoukkueessa. Leijan emä ja emänemä ovat omistajansa eli Leijan kasvattajan kanssa tehneet agilityä ja videoiden perusteella myös ne ovat elastisia ja kivasti liikkuvia koiria sekä luonteeltaan vahvoja ja miellyttäviä. Lisäksi olen katsellut aksavideoita muista sukulaiskoirista ja pitänyt näkemästäni.

Sugin isä on Hollannista Suomeen tuotu uros, jolla on Suomessa kaksi tiettävästi tervettä ja harrastuksissa kunnostautunutta pentuetta ja olihan uros itsekin aktiivinen ja muun muassa agilityssä tuplavalioitunut. Leijalla itsellään on sisko ja veli - toinen veljistä kuoli ihan muutaman viikon ikäisenä pentuja kurittaneeseen ripuliin. Leijan sisko Nasa on Misty Highlandin omistuksessa, täysin terveeksi luustokuvattu narttu, joka on tehnyt yhdet pennut. Leijan veli on mennyt Tanskaan, mutta muuta en ole siitä kuullut. Sugilla on toinenkin pentue, josta yksi narttu itse asiassa on tullut Suomeen agilitykoiraksi ja niinikään luustokuvattu terveeksi. Sugin yhdellä puolisisaruksella (sama emä) on ocd, mutta muista terveysongelmista ei löydy mainintoja tietokannoista tai muualta internetin syövereistä, mikä ei tokikaan tarkoita, etteikö niitä voisi olla.

Misty Highland-koiria on jonkin verran mennyt Suomeen ja moniin muihin Euroopan maihin, ja yleisesti terveysasiat vaikuttavat olevan hyvällä mallilla. Tuontikoirien ja ulkomaalaistaustaisten koirien jalostuskäytössä omat haasteensa tuokin juuri tiedon puute, sillä kaikista yhdistelmistä ja koirista ei vain löydy tietoa eikä monissa Euroopan maissa olla terveyden suhteen yhtä avoimia kuin Suomessa, vaikka itse pyrin tutkimaan eri maiden ja Euroopan yhteisiä terveystietokantoja aktiivisesti. Siksi on mielestäni hyvä jokaisen bc-pentueen kohdalla varautua kaikkeen mahdolliseen aina epilepsiasta ja ocd:sta spondyloosiin ja autoimmuunisairauksiin. Täysin tervettä linjaa ei taatusti ole olemassa, minkä lisäksi on muistettava luontoäidin rooli.

Maxin ja Leijan pentueessa molempien koirien tuontitausta on terveyden osalta sekä uhka että mahdollisuus. Uhka se on edellä mainituista tiedonsaantiin liittyvistä haasteista johtuen, vaikkei lähisuvussa tietojemme mukaan olekaan mitään hälyttävää. Mahdollisuus se on geneettisen monimuotoisuuden lisäämisen näkökulmasta, sillä etenkin Maxin suku sekä Leijan isän puolen suku ovat vieraita Suomessa. Itse kasvattajana pyrin huomioimaan sen, että suunnittelemani yhdistelmät toisivat myös geenipooliin uutta verta ja se onkin minulle yksi tärkeimmistä seikoista.

Maxilla on virallisesti todettu huhtikuun 2024 silmäpeilauksessa epiteliaalinen eli pinnallinen sarveiskalvon dystrofia/aineenvaihduntahäiriö, mikä ainakin Maxin tapauksessa tarkoittaa rasvakidekertymiä silmissä. Rodussa esiintyy muutosta varsin vähän eikä diagnoosin saaneita koiria ole syytä jättää pois jalostuksesta. Näin totesi myös kaksi eläinlääkäriä kunhan yhdistelmän toinen puolisko on tältä osin terve. Leijan vasemman silmän uvean kystasta on silmiin erikoistunut eläinlääkäri sanonut samaa, ja bordercolliessa myös tämä muutos on todella harvinainen. Lisäksi Maxin tuloksen kohdalla on kysytty sen yhdistämisestä koiraan, jolla on uvean kysta ja tässä ei eläinlääkäri nähnyt mitään riskiä tai haittaa. Maxin rasvakiteet ja Leijan kysta ovat harmittomia koirien itsensä kannalta, ja minun ja Maxin omistajan selvittelyjen sekä eläinlääkärin lausuntojen mukaan kummankin diagnoosin omaavan koiran voi yhdistää saman muutoksen osalta terveeseen partneriin, eikä noiden muutosten pitäisi missään nimessä vaikuttaa toisiinsa riskiä suurentavasti. Molemmat muutokset ovat myös sellaisia, että saattavat hävitäkin kokonaan. Leijan ja Maxin pennut tullaan ennen luovutusikää silmäpeilaamaan.  

Leija on tähän mennessä muuten säilynyt täysin terveenä ja vahingoittumattomana, mutta siltä jouduttiin mahdollisia tulevaisuuden ongelmia välttäen poistamaan huhtikuussa 2024 yksi etuhampaista, johon on epäilemättä kohdistunut jokin isku ja hammas on sen seurauksena kuollut. Max on ollut terve lukuun ottamatta pohkeeseen ja oikeaan takajalkaan kohdistuneita tapaturmia sekä parin vuoden takaista pahaa suolistotulehdusta, josta palautuminen vei aikaa. 

Kerron mielelläni yhdistelmästä ja pentueen vanhemmista lisää! Jos olet kiinnostunut tästä pentueesta, luethan ennen mahdollista yhteydenottoa Pennut-sivun. Pennut myydään kokeneille ja tavoitteellisesti harrastaville ihmisille. Sekä Leijasta että Maxista löytyy lisää kuvia sekä videoita ainakin instagramin puolelta tileiltä flaming_finn_bordercollie ja reipasta_liitoa. Voin myös pyydettäessä lähettää videoita.

Yhdistelmä Koiranetissä:

Yhdistelmä Anadunessa: 

Maxin 4. sukupolven kuvallinen sukutaulu, bordercollie.ru:

Maxin 5. sukupolven sukutaulu Anadunessa:

Leijan 4. sukupolven kuvallinen sukutaulu, bordercollie.ru:

Leijan 5. sukupolven sukutaulu Anadunessa: